Kesäsyömärit 2018: Käpyläläinen taivaskokemus
Jos ottaa kotiportiltani suunnan kohti pohjoista, kääntyy oikealle ja pujahtaa Piritorin läpi, tekee muutaman tarpeettoman mutkan, ajaa ratikkaraiteiden viertä Paavalin baarille ja kirkolle, seuraa vastaleikatun nurmen ja jossain lähellä lämpenevän saunan tuoksua siirtolapuutarhalle, ylittää pari pientä puista siltaa, kurvaa isomman tien varteen missä olisi reittioppaan mukaan kannattanut polkea alusta alkaen, ohittaa velodromin, ajaa kohti Käpylän asemaa ja tajutessaan, että kaikki ympäröivät talot ovat tympeitä betonibokseja, ei luovutakaan vaan etsii huomaamattoman metsäpolun ja polkee sen ihan loppuun asti,
pääsee taivaaseen.
Tai…jos hyppää lähijunaan ja kävelee lähimmältä asemalta 3 minuuttia. Silläkin tavalla pääsee taivaaseen.
Taivaaseen eli Käpylän Taivaskalliolle: Helsingin korkeimpaan kalliopuistoon. Taivaskallio on mielikuvitusta kutkuttava yhdistelmä luontoa ja jotain kauan sitten rakennettua, mutta sittemmin rapistunutta.
Ensimmäinen ajatus on, että tänne pitäisi tulla leikkimään kirkonrottaa. Sodanaikaisten ilmatorjunta-asemien rauniot olisivat loistavia piilopaikkoja.
Loistavien piilojen lisäksi on lampi, on lippusalko, ja on huikeat näkymät. Kuulemma oli joskus mäkihyppymäkikin!
Piknikkeilijöitä riittää. Toinen ajatus on: olisiko täällä(kin) pitänyt tajuta käydä jo aiemmin?
No, tulin nyt, ja hyvä niin. Katan kalliolle Street Gastron seitanleivän ja bataattiranut. Kuuntelen huojuvia havupuita ja katselen kauempana siintävää kaupunkia.
Rauha taivaassa ja maan päällä.
Hassu juttu, muuten: olen aina ajatellut, että olen käynyt Street Gastrossa. Melkein voinut vannoa käyneeni. Koska ei ole mitään syytä, miksi en olisi. Kivaa ruokaa kivaa hintaan – ja ihan muutaman korttelin päässä. Mutta tänään kuin todella muistelin, tajusin, että Street Gastro on minulle samalla tavalla tuttu kuin Berliini. Tai vaikka Arctic Monkeysin musiikki. Koska niin moni kaltaiseni on käynyt Berliinissä ja intoilee brittibändin tulevasta Flow-keikasta, sitä meinaa unohtaa, että enhän minä ole käynyt, saati pysty nimeämään yhtään Arctic Monkeysin kappaletta.
Joten todistajien läsnäollessa: Taivaskallio koettu, Street Gastro koettu. Molemmista pidetty.
Terhi
Kesäsyömäri, Helsinki
Oletko sinä maistanut jo Street Gastron herkkuja? No, niitä pääset tilaamaan täältä.
