Jos haluaa tutustua Tampereen historiaan ja kaupunkilaiselämään, kannattaa ehdottomasti vierailla Rajaportin saunalla.

Sauna ei ole supisuomalainen keksintö, mutta Suomi on silti saunojen luvattu maa. Saunasta on mainintoja muun muassa kansalliseepos Kalevalassa ja viikinkien saagoissa. Suomalaisen saunan vanhimmat piirustukset ovat 1600-luvulta. Kukaan ei tiedä tarkalleen kuinka monta saunaa Suomessa on. Arviot vaihtelevat kahden ja kolmen miljoonan välissä. Mihin ikinä suomalainen seikkailija luudanvarteen käärityn vilttinsä laskeekaan, sauna seuraa perässä – ja toisinpäin.

Hellekupoli on tullut jäädäkseen pohjoiselle pallonpuoliskolle. Joku alkukantainen voima kutsuu siitäkin huolimatta lämpimään kopin sisään, alastomana hikoilemaan, tuntemattomien ihmisten kanssa.

Tarvitsen henkisen ja fyysisen puhdistautumisrituaalin.

Tampereen seudulla on Suomen eniten yleisiä saunoja ja niiden taso on korkea. Se on varmasti yksi syy siihen, että Tampere on valittu tänä vuonna maailman viralliseksi saunapääkaupungiksi.

Yleiset saunat elävät tällä hetkellä renessanssia. Yhteisöllisyys on ajan henki.

Pispalan Valtatie 9:ssä kököttää legendaarinen Rajaportin saunakortteli, jonka rakensivat yli 110 vuotta sitten Maria ja Hermanni Lahtinen. Ensin nikkaroitiin päärakennus, jossa oli liiketiloja. Siipirakennuksen viereen nousi ompelijantalo ja sauna, joka on yhä edelleen toiminnassa. Ensilöylyt Rajaportin saunassa heitettiin vuonna 1906.  Kyseessä on Suomen vanhin yleinen sauna. Sen kunnosta ja toiminnasta vastaa nykyään Pispalan saunayhdistys.

Rajaportin saunan paikkeilla on edelleen näkyvissä merkkejä pulteriaidasta, joka toimi Tampereen ja Pohjois-Pirkkalaan kuuluvan Pispalan kylän geopoliittisena rajana.

Tämä on perinnetietoa, jonka tietää jokainen, joka on joskus kylpenyt Rajaportilla.

Saunaan voi lähteä lyhyelläkin varoitusajalla.

Saunatila on jaettu kahteen kerrokseen. Ylhäällä hikoillaan ja alhaalla peseydytään. Pesuvesi kauhotaan isosta betonisesta vesialtaasta. Suihku on erinomainen keksintö, mutta täällä sitä ei tarvita.

Käytännössä saunaan voi astella kuin likainen cowboy villin lännen saluunaan; hikisenä, pölyisenä ja väsyneenä. Kanttiinista voi ostaa kaiken tarvittavan: sukkia, boxereita, kampoja, partahöyliä. Pyyhkeen ja pefletin voi vuokrata.

Villissä lännessä yhdellä lantilla sai pullon viskiä, kylvyn, saappaiden kiillotuksen, hevosille heiniä ja yösijan.

Rajaportti on kuin villi länsi, jossa ei tarvitse sheriffiä. Rajaportin pukuhuoneessa on vanha kyltti, jossa lukee suomen lisäksi ruotsiksi ja venäjäksi Älä sylje lattialle.

Olkoon menneeksi.

Maailma saunan ympärillä on muuttunut valtavasti, mutta saunakulttuuri ei juurikaan. Kuuman höyryn piiskatessa lauteilla, eletty elämä ja siitä kerrotut tarinat värittyvät sankaritarinoiksi, joita viljellään kanssasaunojille huumorin säestyksellä.

Yleisten saunojen viehätys on osittain siinä, että on kohtalon arpaa, ketkä sattuvat samanaikaisesti lauteille.

Stressi saa luvan jäädä saunarakennuksen ulkopuolelle. Aivan kuten kantakapakoissa, myös Rajaportilta löytyy oma vakiokävijäkuntansa, joka mielellään opastaa noviiseja.

“Varoppas poika, kahva on kuuma, puolitoista kauhaa kiitos”, kuuluu möreä miesääni piippuhyllyltä.

Liian kuumat löylyt tällä puoliajalla, vaikka olenkin ryhdikäs saunamajuri.

Ulkona vilvoitellessani lähipihalta kantautuu kahden miehen Irwin Goodmanin tulkintaa, rosoisella kitarasäestyksellä: “Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku..”

Korkkaan jääkylmän oluen.

Jos haluaa tutustua Tampereen historiaan ja kaupunkilaiselämään, kannattaa ehdottomasti vierailla Rajaportin saunalla. Lennokkaiden tarinoiden ja lähihistorian kertauskurssin lisäksi on takuuvarmaa, että saunasta ei lähdetä apein mielin pois, sillä löylyt ovat erittäin pehmeät ja rentouttavat.

Elimistö huutaa suolaa, hivenaineita ja elektrolyyttejä. Tarvitaan jotain energiapitoista ja sopivan täyttävää apetta, joka maistuu saunaoluen kylkeen.

“My thirsty wanted whiskey, but my hunger needed beans”, kuten Kris Kristofferson laulaa kappaleessaan To Beat the Devil.

Saunan henget olivat tällä kertaa armollisia ja seuraavat löylyt ovat sopivan pehmeät. Nesteytyksen lisäksi on huolehdittava, että saunomisen yhteydessä myös syö jotain.

Ei pitsaa parempaa saunaevästä olekaan. Olin kaukaa viisas ja ennakoin suolantarpeeni hakemalla pitsan Sitkosta. Paahdoin pitsalaatikko kädessä suoraan saunan pukukoppiin, jossa Margherita – pitsojen klassikko odotti minua uskollisesti, kun tulin ulos tamperelaisesta banjasta. Pitsa on hyvää myös hieman jäähtyneenä. Vehnäkiekon päälle leviteltyä mozzarellaa ja basilikaa. Siinä on kaikki, mitä tällä kertaa tarvitsen. Mozzarella ja basilika tanssivat saumattomasti lautasella varmasti jo keskiajalla. Pohja on rapea ja täyteläinen. Basilikan nimi tulee kreikan sanasta basileus (βασιλεύς), joka tarkoittaa ”kansan johtajaa” eli kuningasta.

Tottakai jaan pitsapalan vieressäni istuvalle tarinankertojalle.

“Ei hullumpaa, vaikka ensin vaikutti, että siinä ei ole täytteitä ollenkaan.”

Puen nopeasti vaatteet ylleni ja poistun kevein mielin saunasta. Lähden etsimään paikallista saluunaa.

Matka jatkuu kivenheiton päähän, kohti Vastavirtaklubia, joka on yksi Suomen legendaarisimpia punk-baareja.

Johannes
Kesäsyömäri, Tampere

—

Sitko Pizza & Bar
Näsilinnankatu 22, Tampere
Tilaa Sitkosta.

Tutustu kaikkiin kesäsyömärijuttuihin täällä.