Kesäsyömärit 2018: Tuntemattoman merimiehen pitsaiset muistelot
Tuntemattoman merimiehen ja laiskan juhlajärjestäjän keskeisin vinkki – tilaa Woltista ruoat suoraan juhlapaikallesi.
Hei hiiohoi ja rommia pullo! Kuuluu laulu ravintolalaiva M/S Marialla Helsingin Hakaniemessä. On polttavan kuuma perjantai ja kannella juhlitaan Juhon kolmattakymmenettä syntymäpäivää sekä Terhin valmistumista yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Juhlaväki hikoilee auringossa samoin kuin kylmät juomat pöydillä. Tarkkailen hermostuneesti kelloani. Enää muutama minuutti, ajattelen.
Suunnitelmani oli yksinkertainen. Jokaisen tilaamani juoman yhteydessä nautin lasillisen vettä. Tämän, itselleni vakuutin, pitäisi taata hyvinvointini sekä tänä iltana että huomisena aamuna. Suunnitelmassani oli kuitenkin ammottava reikä, entä sitten muona? Väkevinkään merenkävijä ei kestä ilman elämälle välttämättömiä hivenaineita. Tai kuten mummovainaa tapasi sanoa: “Ei mies pelkällä viinalla elä.” Mummolla oli muistisairaus.
Tarkistan kelloni. Sekuntiviisari liikkuu taulua vasten, mutta minuuttiviisari tuntuu jämähtäneen paikoilleen. Kauanko vielä minun tulisi odottaa? Tunnen vatsani kamppailun nauttimiani katkeroita vastaan. Kuvittelen satujen meriseikkailun aallot, jotka nielevät sankareita alleen. Mutta minä en aio vajota meren synkkään syliin. Kohtaloni on selvitä tältä fregattilta ja palata länteen.
Kuulen liikehdintää kajuutassa. Liekö miehet ovat käyneet nälissään toisiinsa käsiksi? Alkaako tästä kapina? Menen tarkastamaan tilanteen ja huomaan huoleni olleen täysin katteeton, sillä mies sinisessä pusakassaan on tuonut pelastuksen. Pitsaa, huutaa iloissaan nuori nainen. Pyyhin silmäkulmastani kyyneleen huolimatta mahdollisesta mainetappiosta, jonka se paljastuessaan aiheuttaisi. Nostan syleilyyni neidon, jonka nimeä en tunne.
Pitsaa!
Vieras yksi toisensa jälkeen lähestyy pöydän antimia ja itsekin yhdyn lauluun, jonka sanoja en tunne. Nostan huulilleni palan Margheritaa ja kuin suudelma se hyväilee huuliani pehmeydellään. En pystyisi lopettamaan nauramista vaikka tahtoisinkin. Jauhoa puserollani tanssin vapautuneesti tanhua. Tartun toiseen palaan, ah salami. Tunnen kuinka italialainen makkara sulaa suuhuni ja valuu kuin viime hetkellä vatsaani. Tästä lauletaan häissä ja harjakaisissa. Olen tyyni.
Ja tyyni oli myös meri. Sinä iltana jona tanssin, nauroin ja rakastelin.
Tuntematon merimies
Olit sitten merimies tai maakrapu, juhlija tai rentoilija, hesalainen tai turkulainen – Pizzariumin pizzapalat saat helposti tilattua Woltilla juhliin tai kotisohvalle.
Helsinki
Pizzarium Kluuvi
Pizzarium Kamppi
Espoo
Pizzarium Iso Omena
Turku
Pizzarium Turku